Juhannusviikosta selvitty kunnialla vaikka viikko sitten olo oli suoraan sanoen hirveä. Sain jostain kaverikseni oksennustaudin, joka ei ollut mieluisa seuralainen ollenkaan. Kaksi päivää vessan ja sängyn vankina auttoi pohtimaan, ettei sairastelu ole mua varten. Noh, siitäkin selvittiin!

Jos tässä kuulumisia tarvitsisi kertoa, niin samaa kaavaa noudattaen, ”ei uutta”-linja pitää. Töissä hääriminen on pelastanut minut tylsyydeltä ja liialliselta pohdinnalta ja olen enemmän kuin iloinen, että tänäänkin pääsee töihin! Tällä viikolla tosin aloitan ”Herkutellaan kerran viikossa”-urakan ja yritän saada karkin syöntini kuriin. Samoin voisi noita terveellisiä linjoja alkaa pitää heinäkuun, olisi mukavampi ottaa kaikki irti sitte elokuussa ja palkita itsensä, jos tässä nyt onnistuisi.

Samainen ahdistus yksinolosta jatkuu edelleen. Ainakin väsyneenä. Eilen meinasi seinät kaatua päälle, mikä olisi ollut hieman ikävämpi juttu, olisi koko omakotitalo mennyt samalla. Mutta kunnon yöunien ja lepäämisen jälkeen jaksaa taas olla iloinen ja positiivisella asenteella. Ikävä minulla on kokoajan, mutta ei se potemalla katoa. Haluaisin kovasti nähdä ystäväni, mutta ainakin omalta osaltani reissaaminen mihinkään on töiden ja vapaiden sekoituksella lähes mahdotonta. Eiköhän tästä eteenpäin pääse ja aika kulunee nopeaan, kun jaksaa hymyillä. Onnekseni minulla on tuo kesätyö, josta saan voimia ja lisää positiivista asennetta!

Eilen sitte iski kunnon matkakuume. Aikaisemmin elokuun matka on tuntunut milloin miltäkin. Välillä se on ollut erittäin hienoa ja välillä ahdistanut, kun koiralla ei ole ollut varmaa vahtia. Nyt on koiralle hoitaja palkattu ja saa alkaa nauttia siitä, että matka lähenee. Odottavan aika on pitkä, mutta matkaan ei ole enää kuin 44 päivää! Se aika menee nopeasti ja noh, pian olenkin Alanyan auringon alla! Samalla se tarkoittaa sitä, että töitä on jäljellä 41 päivää Se ei niin iloista olekaan, kun pitää työstään. Lento tosin pelottaa minua jo nyt, mutta se on sitte niiden aikojen jännitys.

Nyt on alkanut todellinen asuntojen metsästys! Tänään soitin muutamasta asunnosta, sillä Aino-hauvan vuoksi en ihan jokaiseen kohteeseen voi laittaa hakemusta. Onnekseni muutamasta asunnosta kuulin, ettei ole ehdotonta kieltoa kotieläimille. Aino saisi ilmeisemmin muuttaa siis mukana.

Tämän kertaiset sepitykset loppuvat osaltani tähän. Nyt valmistautumaan työntekoon ja tähän viikkoon. Halituksia!